11/30/2012

Kokoelma kasvaa

Siitä huolimatta että edellisessä kirjoituksessani sanoin pitäväni lumesta, en tänään aamulla pitänyt. Normaalisti 20-30 minuuttinen työmatkani venyi melkein kaksituntiseksi. En siis pitänyt lumesta. En myöskään pitänyt eilen ennen nukkumaanmenoa väsäämistäni kynsistä, joten en kuvannut niitä teille. Ja mitä tästä opimme? Osta uusi pikakuivattaja. Ja heitä edellinen liisteri roskiin, äläkä erehdy enää ikinä laittamaan sitä "jos se vaikka vielä levittyisi ihan hyvin" -periaatteella. 

Sen sijaan kuvasin teille viikon ostokseni. Siitä on pitkä aika kun viimeksi ostin näinkin monta lakkaa, mutta huomatessani tililläni olevan tarpeeksi rahaa seuraaviin sijoituksiin alkoi sisäinen himoshoppaajani vaatimaan viimeisten roposteni käyttöä. 


U21, N002, N009
U34, U20, U18
 Pikkulinnut Facebookin Kynsikoristelut-ryhmän puolella mainitsivat, että Tarjoustalossa olisi taas Flormareita 5€/3kpl. Ylimmän kuvan tulokkaat ovatkin sieltä, tuo U21 päätyi mystisesti minulle, väri ei oikein edes sytyttänyt. Jätin myös neon-sarjan pinkit sinne, mulla on varmaan kuumetta. 

Alemman kuvan Flormarit kotiutin karvaampaan hintaan Seppälästä. Meijän Seppälään oli tullut iso korillinen "uusia" Flormareita, joita ei aiemmin ole siellä nähty, ja ihastuin kovin tarjolla oleviin sävyihin. U34 ja U18 ovat kuvasta poiketen tummia violetteja, eivätkä ruskeita, miltä tässä näyttävät. Keskimmäinen taas on vaaleanpunainen, ajattelin ostavani sen, enkä vielä yhtä kappaletta erilaista violettia. Vähän vaihtelua. :-) 

Myöhemmin viikolla ostaessani kissanruokaa vietteli Seppälä minut taas sisälleen ja päädyin ostamaan lakan, jota oikeasti tarvitsen. Omistamani musta creme (Rimmelin Black Cab) on ihan hirveää tököttiä, paksua ja huonosti kuivuvaa, joten ajattelin napata tälle lakalle seuraajan. 

Black Crème
 Wet n' Wildin halvat hinnat saivat minut puolelleen, ja olen kuullut ihan positiivisia juttuja tämän lakan hinta-laatu-suhteesta, joten päädyin kotiuttamaan yhden kappaleen. Mulla on joskus monta vuotta sitten ollut Wet N' Wildin musta lakka, ja muistelisin sen toimineen ihan mukavasti. Toivottavasti tämä (ainakin pullon puolelta) uudistettu versio lunastaa paikkansa hyvin käyttäytyvien mustien joukosta. 

Enää en vihaa lunta niin paljon kuin aamulla. Kävellessäni juna-asemalta kotiin, oli kaikkialla niin kaunista, enkä voinut kantaa kaunaa hirvittävästä aamustani tuolle kauniille pyrylle. 

xo, Milja 

11/29/2012

Talviaurinko

Olin tänään iltavuorossa, joten mulla oli aikaa kerrankin meikata jotenkin erilailla ennen töihin lähtöä. Ja koska katsoessani lumipyryyn ulos, ajattelin että jotkut kesäisen aurinkoiset meikit sopisivat täydellisesti tähän kylmyyteen. Ja minä siis pidän lumesta ja talvesta, mutta toi tuuli oli vähän jo liikaa makuuni. :-D 

Tällaiset meikit on yhdet lemppareistani. Tykkään käyttää paljon oranssia luomillani, sillä se korostaa niin hyvin sinisiä silmiäni.


En kuvatessa huomannut, mutta ilmeisesti mulla on kameran linssissä ollut joku tahra, sillä toinen silmä näyttää joka kuvassa haaleammalta. Eli en oikeasti ole eriparisilmäinen, vaan huono puhdistamaan kuvausvälineitäni. 

Meikissä käytetty: 
Anytime Snow White (Fascinating Eyes)
Make Up Store Sunset (Eyedust) 
Make Up Store Sunrise (Microshadow) 
Inglotin ruskea & vaaleanoranssi, sävynumeroita en tiedä. 
Dior Pink May -viisikon keskimmäinen sävy kulmaluulla  

Make Up Store Cake Eyeliner Black rajauksissa
MaxFactor False Lash Effect Fusion mascara 
Kulmissa Lumenen Arctic Definition -kynä sävyssä 3 (Blond) 


Ehkäpä voisin kynnet vielä tänään laittaa. Huomenna kanssa iltavuoro, niin ehkä kerkeän napata lumen tuomassa valossa jotain siedettäviä kuviakin sitten taas. ;-) 

xo, Milja

11/28/2012

Kimallusta pimeyteen

On harmi, että päivisinkään ei tunnu olevan tarpeeksi valoa, kun oon hirveän paljon ollut viimeaikoina pitkälti holotuulella. Valonpuutteen takia on vaan hirveän vaikea saada näidenkin kynsien kimmallusta hyvin näkymään. 

Livenä näiden kimmallus ja hohto on ihan uskomaton, ja ihmettelen, etten ole pahemmin käyttänyt tätä hologlitteriä aiemmin. Ostin tämän huhtikuussa Saksasta, ja se on päätynyt sen jälkeen vain kerran koristamaan varpaitani. Siis mitä ihmettä? 







Pohjalla lempihopeani, nätti foilmainen metallinen microglitter, jolle löytynee varmaan joka merkiltä dupe. Tällä kertaa kuitenkin merkki on GOSH, tämä on nimeltään todella kekseliäästi Silver. Lakka peittää lyhyet kynteni jo yhdellä kerroksella, mutta tasaisemman ja varmemmin laikuttoman tuloksen takaamiseksi laitan aina kaksi. Kuivuu ihan uskomattoman nopeasti, ja kiiltokin on upea. Näyttää pitkälti sulatetulta hopealta. Herkullinen. 

Päälle laitoin pari kerrosta Essencen Hello Holoa, joka on yksi merkin Special Effect Toppereista. On siis kirkas lakka jossa pientä hologlitteriä. Kuivumisaika ei mitenkään luotaantyöntävän hidas, muttei nopeakaan. 

Päällyslakkaa en koskaan laittanut, sillä kuvittelin mielessäni tekeväni näihin jotain koristeluja vielä. En kuitenkaan saanut aikaiseksi, ja unohdin myös päällyslakan kokonaan. Jos lakat säilyvät kauniina huomisen työpäivän jälkeenkin ja en ole ihan kyllästynyt, päädyn ehkä vielä koristelemaan näitä jotenkin. Se jää nähtäväksi. :-)

11/25/2012

Minä

Kuten varmaan olette jo kyllästymiseen asti huomanneet, on blogimaailmassa pyörinyt nyt uudenlainen haaste. Jos ette jo ole perehtyneet asiaan, on tämän bloggauksen lukeminen aiheellista. 

Kyseisen bloggaajan ansiosta yhä useampi on paljastanut oman naamansa ilman minkään sortin kuvankäsittelyä tai ehostautumista. Tämä tuntuu olleen kumminkin hirveän haastavaa itse kullekin, ja annankin nyt aplodit jokaiselle, joka empimisesta huolimatta on itsensä "alastomana" paljastanut. 

Itse rakastan meikkejä ja meikkaamista. Ennen en millään osannut olla julkisilla paikoilla ilman meikkiä, jo sen takia, että meikkaaminen on minulle mieluinen harrastus ja lähteminen jonnekin on ollut aina hyvä syy laittaa sotamaalaukset naamaan. 

Nykyään olen huomattavasti tylsempi meikkaaja. Olen ollut täysin ilman meikkiä useasti koulussa lukioaikoina, sillä en vain yksinkertaisesti jaksanut laittautua esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia varten. En myöskään meikkaa, jos olen menossa vaikka urheilemaan. Myös joinain työaamuinakin mieluummin nukun pidempään, kuin käytän kymmeniä minuutteja naamaani laittoon. Eli minulle tämä haaste ei ollut mitenkään yliampuva, olen julkaissut aiemminkin julkisesti meikittömiä kuvia itsestäni. Myöskään kuvankäsittelyä en käytä miltei ollenkaan, ehkä korkeintaan kontrastia ym hienosäätöä teen, mutta en ole koskaan blurrannut epäpuhtauksia ihostani pois, tai muuta vastaavaa. 





Nämä kuvat otin tänään aamupäivällä, kun aurinkoa vielä oli. Näissä naamani (ja hiukseni) ovat mukavasti viikon kestäneen oksennustaudin jälkimeiningeissä ja ihoni ei todellakaan ole täydellinen. Ja rintakehässä näkyy upeasti kissanraapama. 

Tällä hetkellä ihoni on huonossa kunnossa omalla mittapuullani. En saa isoja finnejä kuin ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa kuukaudessa, ja näin ollen nenän ja huulten välissä näkyvä näppylä on minulle harvinaista. Näissä kuvissa ihoni on suunnilleen "hirveimmässä" kunnossa ehkä hmm, puoleen vuoteen tai vuoteen.

Toisessa poskessani näkyy punainen ihottumaläikkä, ja minulla on isohkot ihohuokoset. En myöskään pidä pisamista, joita naamani kerää varsinkin kesäaikaan. Muuten ihoni on ihan okei, jos ei oteta huomioon järjetöntä kuivumista, johon psoriaatikon ihoni on hyvin taipuvainen.

Pahempaa valittamisen aihetta minulla ei ihostani ole. Vaikka omaan järjettömän huonon itsetunnon, ei se kohdistu kasvoihini niin, että meikitön ja photoshoppaamaton elämä olisi mikään kynnys minulle. Vartalon esittely olisi sitten asia erikseen. :-) Välillä on kuitenkin kiva saada esimerkiksi silmät erottumaan paremmin - omat ripseni ovat pitkät, mutta hyyyvin ohuet ja vaaleat. Meikittä niitä ei erota ollenkaan, joten meikkaus on mukava keino saada katseeseen hieman enemmän... noh, kaikkea.




xo, Milja

11/21/2012

Kuumeista kissailua

Erica ja Dexter tutustuu

 Olen kärsinyt nyt jostain kummallisesta vatsataudintapaisesta tän viikon alusta lähtien, ja nää muutamat vapaapäivät on sopinut siis täydellisesti mulle tähän hätään. Ollaan keritty tutustua Dexterin kanssa ja mä oon saanu parantua rauhassa. Huomenna sitten töihin taas. Toivottavasti misulit pärjää keskenään ja mun mahatauti helpottaa. 



Ja ei, en jaksa meikata kipeänä kotona ollessani. :-D

Dexteristä ja musta on tullu ihan parhaat kaverit, pikkunen seuraa mua joka huoneeseen tai on muuten vain läsnä kaikessa. Tosin nyt se näyttäisi olevan omissa oloissaan ja jahtaa omaa häntäänsä ja leikkii sillä.... 



Leikkikaluiksi valikoituu tosin myös muitakin asioita. Tänään postissa tuli viimeisin Kynsikoristekirppis-ostokseni, eli siis China Glazen Atlantis, jota oon himoinnut pienen ikuisuuden. Ilmeisesti oli myös Dexterin mieleen. Otin kyllä pienen hetken jälkeen pois ettei menisi pullo rikki. Häntä kelpasi sen jälkeen, taas. 

Ei meille oikein muuta tänne. Ericakin alkaa antaa anteeksi riiviön taloon tuomisen, pupu puolustaa omaa häkkiään minne Dexter tuppaa välillä ilmestymään, utelias pieni kun on, ja Dexter nyt on vain pieni riiviö. 

Rakas sellainen. 

xo, Milja

11/20/2012

Elämäni rakkauksia vol1.


Hei ihanaiset :) Ajattelin vallan hypätä kynsistä välillä muihin elämäni aiheisiin. Uskokaa pois, mulla on muutakin elämää kuin kynnet ;D (Vaikkakin tässä sivussa päivitän TAAS kynsilakkalistaani, uusien lakkojen vuoksi)

Elämässäni on paljon asioita, joita ilman en vaan voi elää, niin kuin varmaan meillä kaikilla. Mietin että, joskos teistä olis mukava oppia tuntemaan mua muutenkin, kuin vaan kynsieni kautta. Onhan tuolla tuo esittelyteksti, mutta eipä siitäkään paljoa saa irti, kun siinä on vaan pääpiirteittäin asioita :)

Mä aloitan nää mun rakkaus-postaukset asialla, joka merkitsee mulle todella paljon. Asia, jota ilman en TODELLAKAAN vois olla. Parhaimmillaan tää asia on auttanut erittäin pahojenkin aikojen yli ja hyvinä aikoina tää asia riemastuttaa entisestään.
Ja sehän on MUSIIKKI!

Kerron nyt teille kymmenen mulle rakkainta bändiä/artistia, jotka merkkaa mulle niiin paljon. Nää ei ole missään parhausjärjestyksessä. Mä en vaan osaa laittaa asioita moiseen riviin. Mulla ei ole edes parasta ystävää, vaan mun ystävät on mulle kaikki samanarvoisia ja yhtä parhaita :) Ja pieni varoituksen sana. Tää postaus on pitkä, kaikkien kuvien takia :D


CRADLE OF FILTH

Tämä bändi kuvastaa mulle kauneutta tietyllä saraa. Musiikki on ihanan synkkää ja moniulotteista. Dani Filthin ääni on mahtava, eikä ukkelissa muutenkaan kauheesti vikaa ole ;D CoFin olen nähnyt kaks kertaa livenä ja suuresti harmittaa, koska hyypät olivat viime perjantaina Nosturissa, enkä mä päässyt sinne. Olivat myös jakamassa nimikirjotuksia Levykauppa Äxässä ja sehän sapetti myös!! Miksi, voi miksi mun täytyy asua niin kaukana Helsingistä!!?


Meidän kokoelma


Dani Filth Ilosaarirockissa 2004
Cradle of Filth/James ja Martin Ilosaarirockissa 2004. Kumpainenkaan näistä jampoista ei enää Cofissa vaikuta.
Tässä mulle rakkain video Cradle of Filthiltä From The Cradle To Enslave


DEATHSTARS

ja kaikkihan tietää että Ruotsissa vaan osataan tehdä hyvää ja vielä parempaa musiikkia!? Deathstars on siitä oiva esimerkki. Tän bändin harras kuuntelija oon ollut melkeinpä bändin alkutaipaleelta asti. Surukseni täytyy vaan sanoa, että bändin ihana rumpali Bone W Machine jätti bändin (käsittääkseni terveydellisistä syistä) vuonna 2010. Bone on mulle edelleen muru ja vaalin hänen halaustaan ikuisesti <3 (Joo, lässyn lässyn, teini-Heidi iski :DD) Onneks jampat löysi uuden mahtavan rumpaloitsijan Oscarista ja homma pelittää kuten ennenkin. Sain olla tätä ihanuutta todistamassa lokakuun alussa Trash Fest V-kinkereillä Helsingin Gloriassa. Upeeta, mahtavaa!! Livenä oon Deathstarsia saanut ihailla jotakuinkin 6 kertaa... Ainakin. Heebot on niin supermukavia ja omaavat mahtavan huumorintajun :D (Oh, I see all those happy penises!!! tokaisi laulaja Whiplasher eräällä keikalla) Ei näitä voi kuin rakastaa <3

Kaikki muut paitsi kokoelmalevy löytyy. Termination Bliss jopa kaks kertaa, koska toisessa on dvd mukana :D

Minä, Milja ja ystäväni Susanna sekä Cat Casino Trash Festillä

Minä ja Nightmare Industries Trash Festillä

Trash Fest V

Minä ja Skinny Disco Tavastialla 2010

Minä ja Skinny Disco Trash Festillä 2012

Sekalainen sakki sekopäitä kera Skinnyn Trash Festillä 2012 :D
Minä ja Skinny Gloriassa vuonna 2008
Minä ja Bone-muru Tavastialla joskus <3 Ja tää on maailman onnistunein kuva ikinä ;D

Whiplasher

Cat ja Nigtmare
Minä ja Cat Casino Tavastialla
 Ja kyllä se on tämä se rakkain video Deathstarsilta, koska Bone on niin kuuma :DD Virtue To Vice


TYPE O NEGATIVE

Mitäs tästä vois sanoo muuta kuin, voi kilin peräpuoli!! Minkä meni lempeä jättiläinen tekemään, kun jätti meidät kaikki tänne kylmään maailmaan ilman mahdollisuutta uusista kauniista, brutaaleista, hauskoista Type O-biiseistä!!! Onneksi materiaalia on paljon, mutta olisi sitä saanut lisääkin tulla. Type O Negativea ei voi olla liikaa. *huoh* Bändissä mua viehättää nimenomaan se ihana synkkyys, Peterin täydellinen orgastinen ääni iskee suoraan pienen tytön sisuksiin ja bändin omanlaisensa ihana soundi on hunajaa korville. Ja bändi teki sanoituksiltaan niin erilaisia biisejä!! Samalla levyllä saattoi olla kaunis "ylistysbiisi" Peterin äidille, sarkastinen kettuilubiisi lääketieteestä ja täysin hupaisa kieliposkella-biisi epäonnistuneesta sukupuolenkorjausleikkauksesta :')
Onnekseni näin bändin kahdesti, ennen Peterin yllättävää ja ennenaikaista poismenoa. Lepää rauhassa Peter Steele <3

Läjä loistavuutta


Peter Steele kera Type O Negativen Sauna Open Air.ssa
 Yksi rakkaimmista Type O Negative-videoista Everything Dies


MARILYN MANSON

Nerouden, seksikkyyden, kauneuden, groteskisuuden ja älyn ruumiillistuma. Se riittänee kertomaan mikä viehättää. Manson osaa haistattaa taidolla pitkät niille, jotka sen ansaitsevat ja ehkä vähän muillekin :D Ihanaihana mies, joka tekee mitä tahtoo, eikä taivu kukkahattutätien tahtoon. Saadessaan syyt niskoilleen nuorten ihmisten tekemisistä (esim. Columbine :( ), antaa Manson haastatteluissa järkevämpiä lausuntoja kuin yksikään asiantuntiija. Kerran olen päässyt ihailemaan tätä neroutta livenä. Kuvia ei ole, koska jäähallissa ei saanut kuvata :P Pöh.


Liian vähän. Paljon puuttuu.
 Yksi parhaista Manson-videoista I Don't Like The Drugs (But The Drugs Like Me)

MÖTLEY CRÜE

Glamrockin kuninkaat. Kakarasta lähtien oon ihan kamalasti tykännyt Mötleystä ja kävinkin ekan kerran keikalla jo joskus 80-luvulla. Oli se upeeta. Eka iso rokkikeikka ja heti Mötley!! Ja nyt vasta tätä kirjoittaessani tajuan, että pojallani on sama "kohtalo", kokea Mötley ensimmäisenä suurena live-esiintyjänä, tosin parikymmentä vuotta myöhemmin. Noh, mikäs sen parempaa ;) Ja aina vaan "papat" jaksaa heilua. Hyvä niin. Ovathan nuo taas käyneet täällä Suomessakin, mutta pankkitili on sanonut parin viime keikan aikana että "no can do". ja onhan se taasen ketuttanu kuin metristä oravaa :P Onneksi oon nämä pörröpäät nähnyt muistaakseni neljä kertaa... Ainakin.
 
Siinäpä sitä, mutta vielä puuttuu...
Nikki Sixx Sauna Open Air.ssa
Vince Neil Sauna Open Air.ssa
Ja kaikkien näiden ihanien Mötley-vuosien jälkeenkin, kyllä se vaan rakkainpana videona on pysynyt Wild Side.

MURDERDOLLS 

Esittelyssäni jätin kertomatta itsestäni erään seikan, masennuksen. Jätin sen väliin, koska en halua, että ihmiset saavat musta sellaisen kuvan, että märehdin itsesäälissä ym. Itselläni ei tämmöisestä onneksi ole kokemusta, mutta monta vuotta masennuksesta kärsiviä läheisiä seuranneena, tiedän että joillakin ihmisillä on tapana väheksyä mielenterveyden kanssa kamppailevia ihmisiä ja kuitata esim. masennuksesta puhumisen huomionhakuisuudella, tai säälinkerjuuna. Kovin surullista. Mulla ei ole mitään kovin "vakavaa" (ainahan se on vakavaa) masennusta ja lääkkeeni ovat asiaan auttaneet hyvin. Mutta se mikä nosti mut sieltä syvältä, pahimmalla hetkellä oli Murderdolls!! Murderdolls ja heidän mahtavat sanoitukset!! Sanat joissa halutaan tappaa kaikki ikävät ihmiset ja kostaa kaikki vääryydet, sekä myös vertaistukea antavat, laulajan omasta masennuksesta kertovat sanoitukset täytti mun päivät ja yöt pitkän aikaa. Ensin mä vaan itkin ja kuuntelin kuulokkeet päässä, hampaat irvessä, ajatellen kaikkia niitä ihmisiä jotka on kohdelleet mua joskus kuin sontaa (olin koulukiusattu ja oon ollut masentunut kouluajoista asti, mutta vasta hiljattain tajusin sen) ja lallatin biisejä mukana.

"...I'm making a list
Of who shouldn't exsist
And everyone's name is at the top of my list
Run Motherfucker run and hide
Nothing you can do to save your life
Staring at the noose in front of you
Wrapped around your neck into you're cold and blue..." 

Älkääkä nyt sitten ajatelko, että oikeesti olisin halunnut ketään tappaa. En tietenkään!! Mutta siinä raivossa, jota tunsin, noi sanat oli mulle parasta terapiaa ikinä! Mulle Murderdolls oli tuolloin ihan oma maailma, jonne pakenin aina, kun vähänkin olo paheni. Ja se oli kokonaan mun oma, sinne ei päässyt kukaan muu, kuin minä ja Murderdolls. Mulla on toi maailma vieläkin olemassa, ihan varuiksi ;) Huh. Kerroin itsestäni aika paljon o_o  Vaikka olo jo parempi, rakastan bändiä edelleen. Ja onhan heillä muitakin biisejä kuin ihmisten tappamisesta kertovia... (aika vähän, mutta kuitenkin :D) Älkäkääpä tuomitko myöskään bändiä sanoituksistaan (tätä blogia lukee varmaan tosi paljon tuomitsevat kukkistätsyt :DD), eivätpä nuokaan mitään tappajia ole, lauma suloisia pörröpäitä vain, jotka rakastavat kauhuleffoja :)) Tätä bändiä en ole päässyt livenä tarkastelemaan, muuta kuin osittain... Eli olen nähnyt bändin kitarisin Joey Jordisonin, Slipknotin keikalla, Joeyhan on perin taitava rumpaloitsija kyseisessä laulu- ja soitinyhtyeessä, sekä bändin entisen kitaristin Acey Sladen Trash Fest V-kinkereillä, jossa Acey oli isännöimässä. Sainpa Acey-ihanuudelta kaksi pusua ja rakkaudentunnustuksia :D *Mus*

Rakkauspakkaukset. Saisivat jo tehdä lisää!!
Ihana Acey Slade Trash Festillä 2012

Minä ja Acey Trash Festillä. Huomatkaa kuinka meidän hiukset sointuu yhteen <3 ;DD
 Ja tässä. Biisi joka auttoi mua myös rämpimään ylös suosta :) Nyt ei tapeta ketään. My Dark Place Alone


WEDNESDAY13

Tämä artisti kuuluu samaan pelastajaryhmään, kuin edellinenkin. Vähiten tähän ei ole syynä se, että Wednesday13 on Murderdollsin laulaja :D Mutta miekkonen tekee sooloprojektinsa kanssa yhtä mahtavaa matskua, kuin Murderdolls on. Eipä tässä kai sen enempää selitettävää. Häiskä on myös äärimmäisen ihanan sekopäinen yksilö YouTube-videoineen (Wedin kanava).  Rakastan!! Ja pääsen katsomaan maaliskuussa 2013 tätä upeutta ekaa kertaa livenä. Mä niin odotan!!
Sitä paitsi Wednesday 13 on maailman ihanin mies :D Nih!

Omistan vain kaksi :( Lisää vastaanotetaan!!
 Kertakaikkisen upeamahtavarakas biisi <3 Bad Things.

HANOI ROCKS

Ala-aste ikäisestä asti Hanoita olen kuunnellut ja rakastanut. Vähemmän pidän uudesta Hanoista, mutta kyllähän sitäkin kuuntelee ennemmin kuin selkäänsä ottaa :D Mutta vanha Hanoi Rocks on mulle se ainoa oikea, vaikka uusi Hanoi Rocks ei oikeasti ole sen väärempi. Seliseli, mutta ehkä te ymmärrätte :) Hassua tässä mun tykkäilyssä on se, että vaikka kuinka kunnioitan häntä ja pidän miehen tuotoksista, ei mun sydän oo koskaan oikein lämmennyt Andy McCoylle. Syytä tähän en osaa sanoa o__o Äijä on kuitenkin musiikillinen nero, tykkäsin tai en :D Mun sydän on aina lämmennyt eritoten Razzlelle, Michaelille ja Samille. Siinä oli semmonen symppiskasa, että oijoi <3 Valitettavasti en ikinä kerennyt Hanoita näkemään, Razzlen ihan liian aikaisen kuoleman johdosta :( Mutta kesällä 2012 näin viimein, kolmenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen Michael Monroen, Sami Yaffan ja Nasty Suiciden Wanaja festivaaleilla :) ja voin kertoa, että itku tuli :')

Valitettavasti tämän enempää en oo uusintapainoksia saanut haalittua :( kasettina mulla olikin sit kaikki plus yksi VHS-nauha :D

Itse mahtavuus Wanaja Festivaalilla 2012

Itkun aihetta kerrakseen pikku-Heidille. Sami ja Makke <3 Michaelin muukin bändi on loistava! Nasty tuli lavalle vasta myöhemmin, soittamaan Million Miles Away-biisin, jolloin hanat aukes kunnolla.
Tehkääpä itse tämä 50-vuotissynttäreillänne
Ja tämä se on rakkain Hanoi-biisi mulle. Ja tää live-video myös on erittäin rakas, johtuen ehkä ihanasta Razzlen rumpusoolosta <3 Mental Beat.

DANZIG 

Mun maailmassa aika uusi tuttavuus sinänsä... Tutustuin bändiin vasta mun miehen myötä kunnolla, vaikkakin lempibiisini kuulin jo monta vuotta aiemmin. Tykkäsin silloinkin jo kyseisestä biisistä, mutta jostain syystä en ottanut bändistä silloin enempää selvää. Tässäpä minuun vetoaa Glenn-sedän upea ääni ja biisit on mukavan synkkiä. Ei se mulla muuta vaadi. Oikean synkkyysasteen ja upeen soundin, hitto mä oon helppo :DD No en kyl oikeesti, ihan oikeasti mä oon tosi kranttu musiikin suhteen. Toki olisin tähän voinut heittää muutaman bändin enemmän, kuin vaan kymmenen, mutta vaikeeta se ois alkanut olemaan jo tyyliin 15 jälkeen :D Ja on hyvää musiikkia enemmänkin kuin vaan 15 bändiä, mutta koitankin listata tähän niitä, joita ilman en voi olla :)
Danzigia en ole nähnyt livenä, mutta ehkäpä sekin päivä vielä joskus koittaa :)

Danzig-kokoelma
 Tässäpä tämä ensimmäinen ikinä kuulemani Danzig-luritus, joka on pysynyt myös lempparinani Until You Call On The Dark.
 
MINISTRY 

Pidän koska bändin mahtipontisuus iskee minuun. Ja lujaa. Höh. En mä osaa sen enempää selittää. Paitsi tästä bändistä tulee mieleen hyvät muistot nuoruusvuosilta ja kaksi erittäin tärkeää ihmistä <3 Heidän kanssa joskus luukutettiin Ministryä täysillä mun ekassa omassa asunnossa, kun mä olin 17-18-vuotias. Voi niitä aikoja. *huoh* Livenä pääsin bändiä ihailemaan Tuskassa joskus vuonna nakki :D

Anteeksi laatu :( Läjä Ministryä.
Ministry Tuskassa

Sieltä nuoruusvuosista muistuttaisi ehkä parhaiten biisi nimeltä N.W.O, mutta paras biisi silti on  Scarecrow.

Siinäpä sitä kerrakseen. Ehkä joskus kerron ne loput viisi bändiä, jos teitä kiinnostaa... ;D
Tutuskaa ja ihastukaa näihin ihaniin :) Ja vaikkette ihastuisikaan, niin ei se haittaa, musiikkimakuja on niin monia ja tämä on minun. Sinun voi olla täysin päinvastainen, mutta arvostetaan silti toisiamme!
 Musiikkimaku ei meitä pahenna :)
                                       -Heidi

P.S. http://ilovefunnypics.com/music-tastes-so-good/

11/18/2012

Perheenlisäystä

Saatiin meidän vauva vihdoin kotiin. Pitkään saatiin odottaa, mutta eikö hyvää aina pidäkin? Koko automatkan ajan oli pojalla asiaa, kotiin vasta kun päästiin juttu hiljeni. Kissakaveri Erica tuli katsomaan heti että mikä möykky se täällä huutaa, nyt ne vähän sihisee ja sähisee toisilleen, mutta uskoisin että pian tulevat jo kunnolla toimeen keskenään. 

Tällä hetkellä poika on majottunut työpöydän jalustatelineelle, näyttäis kohta uni ottavan voiton. Erica tähyää kiipeilypuusta, ja Nenällä on hyvä hetki valloittaa olkkari. 






 


Me koitetaan nyt kotiutua kunnolla tänne, töistäkin on vapaata keskiviikkoon asti ihan vain, että pääsen katsomaan miten kaikki voi. Hurmaava pikkupoika ainakin, hirmuinen hurina ja purina lähtee heti käyntiin kun vähän silittää.

Olen rakastunut! 


xo, Milja